Tästä ei vielä kukaan tiedä. Vain minä ja mieheni. Meiltä on kysytty lapsista, ja olemme vastanneet aina "joskus aikanaan". Kukaan ei tiedä, että podemme ihan valtavaa vauvakuumetta!! :) Tämä on tarina meidän kahden halusta saada alulle uusi ihminen, meidän rakkautemme tuotos.

 

ti 22.3.2011

"Kuume" alkoi viime vuonna, ihan puskista se hyppäsi. Se oli varmasti yhtä suuri yllätys niin minulle kuin miehelle. Jotenkin se vain alkoi tuntua siltä että nyt on aika. Koska minulla on koulu vielä kesken, päätimme antaa ajan kulua hiukan eteenpäin. Tänä keväänä olen suorittanut suurimman osan teoreettisista opinnoista, harjoitteluja on enää yksi jäljellä ja opinnäytetyönkin olen saanut alkuun. Jäljelle jäävä koulumäärä ei ole todellakaan suuri, ja vaikka vauva tulisikin ennen valmistumista, saan kyllä niin vähäisen määrän koulua käytyä loppuun. Minulla on aina tarve selitellä ratkaisujani. Peruja lapsuudesta, ja välillä se vie minulta itseluottamusta siihen että osaan kyllä aikuisena ihmisenä hoitaa asiani.

No mutta, jos projektin taustatietoja vähän kertois. Lopetimme Nuva RIngin käytön 11/2010, koska halusin nähdä miten luonnollinen kiertoni tasoittuu. Se tasoittui kohtalaiseksi aika nopeasti, joten sen suhteen ei ollut huolta. Se, mitä en renkaan käytön aikana huomannut, oli ovulaatio. Nyt, kun rengasta ei ole ollut, olen tuntenut sen ja muistan ajan ennen ehkäisyä. Repivä, kouristuksenomainen kipu ovulaatiohetkellä vetää välillä kyykkyyn, niin kova se voi olla. Ja kestää vain hetken, sitten sitä ei tule enää. Näin minulla. Helmikuun kierron aikana jätimme sitten myös kumit pois, ja nyt on se aika, kun odotamme ja katsomme, miten kävi ensimmäisellä kerralla. Jännittävää!

Minua pelottaa suunnattomasti kirjoittaa tänne tällaista, vaikka en tätä vielä julkaisekaan. Tuntuu, että menen asioiden edelle ja sitten meitä rangaistaan, kuukautiset alkavat jne. Olen aina ollut vähän sellainen, etten haluaisi etukäteen huudella. Niimpä tämäkin kirjotus on vielä vain minun luettavissani. Teen sen, jotta muistaisin tuntemuksiani, mikäli tästä alkaa elämämme uusi aika.

Mikäli olen raskaana, tänään on rv 4+0. Emme ole vielä testanneet, koska kiertoni vaihtelevat 27-34 päivän välillä, ja haluaisin sinnitellä ainakin tuonne kp 34 jotta testi varmasti kertoo miten asia on. Nyt on kp 29 menossa, joten vielä on muutama päivä aikaa ennenkuin testaamme. Olisi kyllä niin harmillista, mikäli kautiset nyt alkaisivat. TOisaalta on kyllä ihan sellainen olo, että kautiset alkavat hetkenä minä hyvänsä. Mahassa on juuri sellainen tunne, rinnat kipeät niinkuin yleensäkin. Tosin nyt on alkanut aamuisin taas "pimetä silmissä" jos nousee nopeasti ylös. Verenpaineet minulla yleensä ovat olleet perinnöllisestikin hiukan liian koholla, joten jännää miten ne nyt sitten on laskeneet. TOisekseen, tänään on tullut useamman kerran repäisevää kipua munasarjojen tienoilla, kun olen noussut ylös/kääntynyt/yskinyt kovaa. Outoa, mitähän nuo tuntemukset on? Ehkä ne kautiset siellä tekee tuloaan. Ai niin, eilen Jahti-makkara haisi niin kauhealle että mulla tuli mieleen kissanpaskalaatikko :D voi olla että ihan muuten vaan, mutta sanoinpa nyt kuitenki. Katsotaan, missä merkeissä kirjoitan seuraavan kerran!

 

pe 25.3.11

Kautiset eivät ole alkaneet vielä. Nyt on kp 32. Miehelle en ole muuta sanonut kuin sen että tuntuu niinkuin kautiset olisivat tulossa. En ole vielä viitsinyt sanoa että testataan sunnuntaina mikäli siihenkään mennessä ei ole kautiset alkaneet. Jotenkin itseä epäilyttää testata, pelkään että mahdollinen raskaus ei silloinkaan vielä näy. Tosin kaiken järjen mukaan sen pitäisi näkyä, koska mikäli tunnistin ovulaatiokivut, ovulaatiosta olisi nyt kulunut 17-19 päivää. Useimmat testaavat paljon aiemmin. Mutta jotenkin sitä haluaisi olla varma, ettei tule niitä "haamuja" koska epäuskoinen on epäuskoinen :)

Mikäli olen raskaana, mahdollisista erilaisista tuntemuksista en osaa sanoa mitään. Koska minulla on tämä raskas työprojekti menossa, olen väsynyt koko ajan. Vessakäynnit eivät mielestäni ole tihentyneet, tosin alapäässä on kumma olo. Se on kyllä vaivannut minua siitä asti, kun minulla oli VTI, ja hoidin sen antibiootilla pois. Paineen tunne rakossa, ei pissata useammin mutta sanotaanko että tiedostan virtsarakon melkein koko ajan. Toivotaan että se johtuisi jostain ohimenevästä asiasta, netistä luin kamalia diagnooseja.. Nenä on tukossa aamuisin, mutta minulla usein on. En tiedä.. hyvin menkkamainen olo on, ja vatsassa on painon tunnetta. Turvonnut olo, joten kaipa ne menkat sieltä tulee. TÄllainen kuumeiluhan saa ne varmasti mahdollisimman epäsäännöllisiksi! Tuntuu kuitenkin varsin kutkuttavalta ajatella, että ylihuomenna me saatamme saada maailman suurimman uutisen, joka muuttaa monia asioita. Taikauskoisena en kyllä osta vielä testejä, vasta lauantaina tai sunnuntaina käy apteekkiin tiemme.

 

ti 29.3.2011  (rv 5+0)

Viime lauantaina (26.3, kp 33) itkettiin, täristiin, jännitettiin, hymyiltiin, naurettiin. Oltiin onnellisia, epäuskoisia, hölmistyneitä. Meidän piti testata vasta sunnuntaina, mutta siskoni oli tulossa yökylään la-iltana, ja niimpä mies ehdotti että tehdään testi heti, lauantaina. Kyllä oli jännittävää, haettiin yhdessä elämämme ensimmäinen raskaustesti! Nopeasti kotiin, mies keitti kahvia ja minä menin tekemään testin. Laitoin testi-ikkunan päälle paperia, jotta tulos ei näy heti, vaan voimme yhdessä katsoa sen. Odottelimme 2-3 minuuttia ja siiten menimme vessaan. Sydän löi kummallakin ainakin kahtasataa, kun mies repäisi paperin pois tuloksen edestä. KAKSI VIIVAA. Kaksi HYVIN selkeätä, tummaa viivaa. Itse asiassa testiviiva oli kontrolliviivaakin tummempi! Itkua, halauksia, tärinää. Onnistuimmeko tosiaan ensimmäisellä yrittämällä??!! Joka päivä olen käynyt kurkkimassa testitulosta, niin epäuskoiselta tämä tuntuu. Oireita on, nyt ne tunnistan. Neuvolaan soitan huomenna, toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun asti!

Oireita: Rinnat olleet monta päivää kipeät, viimeisen viikon aikan superkipeät. Ei pysty nukkua mahallaan, hierojalla jouduin olla istuen (harmittaa vähän kun jouduin sanoa hierojalle raskaudestani jo nyt, mutta halusin varmistaa että hieronta on turvallista). Mahaa nipistelee ja jomottaa menkkamaisesti välillä.

 

ke 30.3.2011 (rv 5+1)

Soitin tänäaamuna äitiysneuvolaan. Sekin tuntui ihan kummalta, mitä ihmettä mä sinne soitan? :D Kuulin sanovani että olin tehnyt positiivisen raskaustestin ja että sen verran ensikertalaisena tajusin että olisi soitettava neuvolaan :) Kätilö jonka kanssa puhuin, oli ihana ja onnitteli ensi töikseen. Harmillista, että hän ei ole meidän kätilömme, mutta toivotaan että omamme on mukava ja yhtä ihana kuin tämä jonka kanssa puhuin. Saimme ajan kolmen viikon päähän (rv 8+2), pääsiäisen alusviikolle. Silloin on ensimmäinen neuvolakäyntimme ikinä! :) Kätilö kysyi puhelimessa perussairaudet, lääkitykset, viime kuukautisten alkamispäivän, edellisen ehkäisymuodon, kauanko on oltu ilman ehkäisyä. Kehotti aloittamaan MultiVita Raskaus ja Imetys -vitamiinilisän, mutta sitä olenkin jo syönyt n. kuukauden päivät.

Oireita: Rinnat kipeät edelleen, ilmavaivat ovat saapuneet. Voi tosin johtua eilisestä ruuasta mutta turvotusta on muutenkin aika lailla. Hassua, miten raskaudesta johtuva turvotus on eri näköistä kuin normiturvotus. Näyttää niinkuin raskaus olisi paljon pidemmällä mitä onkaan :O

 

to 31.3.2011 (rv 5+2)

Tuntuu hassulta miettiä noita raskausviikkoja. Että 6. raskausviikko olisi nyt jo menossa. Jännittävää lukea, mitä kaikkea kohdussani ja elimistössäni tapahtuu milläkin viikolla. Ei uskoisi, että sisälläni on käynnissä aivan mieletön prosessi, kasvatan toista ihmistä siellä! Asian konkretisoituminen kestänee siihen saakka ainakin, kunnes pääsemme ultrassa näkemään pikkuisen. Ja kun vatsa alkaa kasvaa. Noista raskausviikoista vielä mietin, että luulen tietäväni hedelmöitymisen ajankohdan, mikä muuttaisi raskausviikkoja niin että tänään olisikin rv 5+4. Mutta se selviää sitten kun pääsemme neuvolaan ja ultraan. Mikäli kaikki menee hyvin, eli pysyn raskaana, eikä raskaus ala näkyä kovin paljoa (eikä kukaan arvaa etukäteen), pitkitämme raskaudesta kertomista sinne 12 vkon tietämille. Vielä ei ole ollut suurta hinkua kertoa edes kellekään, jotenkin on kiva kun minulla ja miehellä on yhteinen, ihana salaisuus :) Mutta jos oireet pahenevat, voi hyvinkin olla että vertaistuen saaminen alkaa mietityttää. Yritetään nyt kuitenkin sinne 12 vkoon sinnitellä.

Oireita: Rinnat kipeät, eilen saunaan mennessä kun olin riisunut jo liivit ja kumarruin riisumaan sukkia, sattui viiltävästi rintoihin. Au.. Nyt huomaan, että minua pissattaa useammin kuin normaalisti. Tuleepa ainakin elimistö huuhdeltua. Kova jano on myös aika ajoin. Olen juonut vettä nyt vähän runsaammin ja se on parantanut yleistä olotilaa muutenkin. Mielitekoja ruokien suhteen ei ole (kop kop) vielä, tosin välillä tuntuu että koko ruokahalu on kadoksissa. Pahoinvointia ei myöskään ole vielä ollut (kop kop siitäkin). Mahassa tuntuu edelleen repäisykipuja jossain munasarjojen tienoilla kun nousee tai kääntyilee nopeasti. Silmissä pimenee tavallista useammin.

 

la 2.4.2011 (rv 5+4)

Huh, raskas työprojekti lähenee loppuaan. Eilen konsertti, tänään kaksi konserttia ja huomenna vielä yksi. Jokainen konsertti kestää n. 2,5 tuntia, koko ajan täys rähinä päällä. Mikäli sisälläni tosiaan kasvaa pieni ihmisen alku, toivon, että se pysyy mukana tässä kovassa menossa!

Oireet: Rinnat pirun kipiät, turvottaa.

 

su 3.4.2011 (rv 5+5)

Työprojekti ohi, nyt ei toivottavasti tule enää tällaista stressimäärää raskauden aikana ainakaan. Konsertit olivat upeita ja mieleenpainuvia, mutta valmistautuminen niihin stressaavaa ja ahdistavaa tiukan aikataulun vuoksi. Me kuitenkin selvittiin ja tosi hienosti selvittiinkin. Papulle sinne sisuksiini voimia jaksaa äitin menosa mukana! (Mies sanoi eilen alkiota pavuksi, joten se olkoon ensimmäinen työnimi). Tänä iltana mietittiin vähän ja varovasti makuuhuoneen järjestelyä mahdollista tulevaa pinnasänkyä varten:) Totuus on, että tähän ihanaan kaksioomme emme mahdu kovin montaa vuotta.

Oireet: Rinnat kipiät

 

ti 5.4.2011 (rv 6+0)

Nyt olisi 6 viikkoa odotusta täynnä. Ei ole paljon vielä.. :) Semmoisia asioita olen huomannut että pitää yrittää itselleenki muistutella että ei tee ihan kaikkia asioita mitä ennen raskautta. Kuten, että hyppäsin yli metrin korkuiselta lavalta lattialle ja samanten vihlas kiitettävästi mahassa. Eli ei kovia tärähdyksiä ja hyppyjä noin korkealta, kiitos. On tämä kuitenkin niin uusi asia itsellekin että menee hetki ennenkuin sen sisäistää. Parin viikon päästä eka neuvola, toukokuun puolessa välissä on kriittisin aika ohi. Papu, pidä kiinni ja pysy sisälläni, kasva ja synny terveenä <3

Oireet: Rinnat kipiät, välillä hyvin pieni kuvotus? hengästyy nopeammin ku ennen. Tukka rasvottuu nopeammin.

 

to 7.4.2011 (rv 6+2)

Eilen sain kuulla, että opettajani, joka on ihan huippu tyyppi ja vähän kaverikin, on myös raskaana! Hän oli menossa ekaan ultraan tänään. Joten hän on meitä muutaman viikon edellä. En tiedä, millä viikoilla täällä tehdään ensimmäinen ultra. Olinkin miettinyt, että olis ihanaa kun olis joku tuttu joka olis suht samoilla viikoilla menossa, niin vois jakaa tämän raskauden. Mutta vielä kukaan ei tiedä tästä meidän pavusta minun ja mieheni lisäksi. 17.5. on se maaginen päivä kun 12 viikkoa raskautta on kulunut. Sinne asti yritetään sinnitellä :) Että vielä semmoinen reilu kuukausi pitäisi odotella. Toivottavasti papu jaksaa pysytellä sisälläni sinne asti ja mieluusti siitä eteenpäinkin aina siihen asti että on tarpeeksi kypsä syntymään ja selviämään :) Flunssa meinaa olla kova, siinä mielessä hiukan hankaloittaa oloa kun ei saa käyttää nenäsuihketta eikä mitään muuta oikeastaan ku Panadolia. Joten istualtaan melkein saa nukkua jotta nenä pysyis ees jotenki auki. Mutta ei se haittaa, ja sitäpaitsi sitten kun niitä nenäsuihkeita saa taas käyttää niin johan elämä tuntuu luksukselta :D Olenko nenäsumutteiden orja flunssan aikaan? Vastaus on: Kyllä! :D

Tänään saatiin postissa myös serkkuni ja tulevan vaimonsa hääkutsu. He menevät naimisiin heinäkuussa. Täytyy siis varautua kesällä ostamaan jokin juhlavampi äitiyspaita, jotta pääsee bilettämään :)

Oireet: Rinnat kipiät, menkkakipu/nippailu, turvotus

 

ma 11.4.2011 (rv 6+6) 

Tänään on ollut raskas päivä, olen vieläkin kunnon flunsassa. Lämpöäkin oli varmasti tänään, mutta kouluun oli mentävä kun on projektiviikko ja työstämme esitystä viikonlopulle. Kävin vielä lenkillä koulukaverin kera, se kyllä piristi vaikka väsynyt olenkin. Moni on kysynyt minulta syksyn suunnitelmia. Minua on kysytty töihin laulunopetus ja kuorohommiin, ja sijaisuuteni pituutta nykyisessä työssäkin on kysytty joululle saakka. Vielä täytyy ihmisille vain yrittää ympäripyöreästi vastailla että joo, katsotaan syksyllä sitten tilannetta.. Sillä jos kaikki menee hyvin pavun kanssa, olen jo äitiyslomalla lokakuussa. Mutta vielä ei siitä voi sanoa, enkä haluakaan ennenkuin ensimmäinen kolmannes odotusta on takana. Huomenna lähtee 8. raskausviikko käyntiin. Aika tuntuu menevän nopeasti, ja silti hitaasti. Ainakin tämän salaisuuden suhteen tuntuu suorastaan siltä että aika matelee hitaammin kuin ikinä! Ensimmäinen neuvola on ensiviikolla. Vaikka joitain oireita on, tuntuu silti epäuskoiselta, että olenko tosiaan raskaana?? Ja silti tiedän että olen minä. Niin kauan kuin mitään ei näy ulospäin, eikä tunnu liikkeitä, tuntuu varmaankin epätodelliselta tilanteelta. Tosin neuvolakäynti ihan varmasti konkretisoi tätä asiaa taas uudella tavalla. Olen vain ollut niin väsynyt ja aika on mennyt palautumiseen raskaasta konserttiprojektista, ettei tätä raskautta ole oikein ehtinyt miettimään sen kummemmin.

Oireet: Rintojen särky lieventynyt huomattavasti. Hengästyy nopeammin, TURVOTUS vatsassa. Hiukset rasvottuu nopeasti.

 

ke 13.4.2011 (rv 7+1)

Ja uusi raskausviikko pyörähti taas käyntiin! Ja samalla saatiin uusia oireita. Muutama päivä sitten tunsin yöllä nukkumaan mennesä pientä pahoinvointia, mutta sen olisin voinut laittaa vaikka niskajumin piikkiin. Sama kuitenki toistu seuraavana yönä, ja tänä aamuna oli ykäys lähellä. Aamupalaa tehdessä tuli oksetuksen vellomista mahassa, ja aamupalasta en kaikkea pystynyt syödä kun teki pahaa. Oksentaa ei ainakaan vielä tarvinut onneksi.. Turvotus on kyllä kova, että kovin tiukkoja vaatteita en voi pitää mikäli en halua jonkun huomaavan vielä. Minulla on jo yhdet äitiyshousut, jotka löysin alennuksesta, ovat erittäin mukavat päällä vaikka vielä niiden tarve ei kovin suuri ole :) Äitiysmallin t-paitoja minulla on jo ennestään pari, kun joskus olen ostanut. Olen ostanut ne sen vuoksi, että äitiysvaatteet ovat ainoita, joihin rintani mahtuvat NÄTISTI (siis joissa leikkaus tehty nätisti että laskeutuu hyvin eikä sauma jää puoleen väliin tissejä esim. tunikoissa). Mutta nyt niillekin tulee ihan oikeaa tarvetta :)

Oireet: Huono olo, huippaus, hengästyminen, jano, turvotus

 

la 16.4.2011 (rv 7+4)

Tänään tutkimme miehen kanssa vuoden 2011 juuri julkaistun äitiyspakkauksen kuvia netistä. Nättejä vaatteita näytti olevan, sekä tytölle että pojalle sopivia. Katsoimme myös netistä ultrakuvia rv 8 ikäisestä sikiöstä. Huimaa, että jo tässä vaiheessa sikiö on saanut melkoisesti ihmistä muistuttavan muodon, vaikka pituutta ei ole kuin 2-3cm! Elämä on ihmeellistä.. sen olemme moneen kertaan tämän kolmen viikon aikana todenneet. Tänään tulee siis kolme viikkoa siitä kun teimme positiivisen raskaustestin ja saimme tietää sisälläni kasvavasta ihmisen alusta. Ihanaa!

Minulle tarjottiin eilen työpaikkaa syksystä lähtien.. en tietenkään vielä kertonut tilannetta, koska haluamme sinne 12. vko:n asti odottaa. Sanoin vain että en vielä tiedä syksyn suunnitelmista.. Lisäksi toisessa työssäni oli illanistujaiset eilen, ja minulle sanottiin että vatsanseutuani on tarkkailtu viime aikoina tiuhaan tahtiin! :o Koska sellainen hauska juttu on sattunut, että olen itse äitiyslomasijainen, ja samassa työpaikassa todella moni on tullut raskaaksi ihan lähiaikoina/saanut vasta lapsen. Työpaikalla vitsaillaankin, että siellä on ilmassa vauvapölyä.. :D haluan kyllä niin nähdä heidän ilmeensä kun kerron että syksyllä en enää heidän kanssaan tee töitä! :D (toivottavasti, koska vieläkin pelottaa puhua näin kun ollaan näin alussa).

Oireet: Lievää kuvotusta ollut nyt aamuisin jollei aamupalaa syö heti, ja kesken syömisen saattaa tulla pahan olon "aaltoja". En ole vielä oksentanut. Väsymys?

 

ti 19.4.2011 (rv 8+0)

Näin sitä aika kuitenkin kuluu, vaikka tuntuu että hitaasti mennään välillä :) Tänään alkoi 9. raskausviikko. Ylihuomenna siis eka neuvolakäynti. Miehellä on viikonloppuna su synttärit, ja olen jo viime vuonna kauan sitten ostanut kokki Sami Garamin kirjoittaman Tuoreen Isän Kirjan. Sen meinaan antaa hänelle, saa sitten tutustua toisen isän näkökulmasta vauvamaailmaan:) Hänen oma toiveensa oli että jossain vaiheessa saisi jotain kirjallisuutta, ja itsekin olen kiinnostunut lukemaan toisten kokemuksia. Sellaista. Huono olo vaivaa ajoittain, tosin ei niin pahasti että olisi vielä joutunut okselle. Jos juo liikaa kahvia, tulee huono olo. Uskon, että se on elimistön merkki kertoa että tämä aine ei ole sopiva sikiölle suurissa määrin. Turvotus on jokailtainen tapahtuma. Melkoinen pallo tuosta mahasta tuleekin illan mittaan, oikein hirvittää välillä! Pelottaa kyllä neuvola, kun uskon että tällä turvotuksella paino on noussut.. siihen pitäisi varmasti tottua, koska kyllähän se nousee joka tapauksessa. Samana päivänä myöhemmin: Huono olo meinasi saada aamulla vallan, vaikka olin syönyt aamupalaa. Huonon olon aaltoja tuli mutta vielä sain kaiken pysymään sisällä. Appelsiinimehua vaan kovasti naamariin niin kyllä se siitä. Suolaisen himo on ollut suuri, makea ei niinkään maistu. Ostin silti irtokarkkeja..itselleni :)

Oireet: väsymys, turvotus, huonohko olo välillä

 

ke 20.4.2011 (rv 8+1)

Huomenna eka neuvola! Jännittää! :) Viime yönä näin unta, että kautiset alkoi :( ei ollut kiva uni. Onneksi ei oikeasti alkaneet. Eilen kahvi alkoi haista ja maistua pahalle. Jännä tunne, kun yhtäkkiä normaali tuote muuttuukin todella vastenmieliseksi! Aamuisin ollut huono olo, saattaa tulla syönnin aikana/jälkeen, vaikka yritän heti noustuani syödä. Tänään oli opintokeskustelu tutoropen kanssa, ja hän oli ihmeissään kuinka paljon olen opintoja tehnyt. Enää ei ole kovin montaa kurssia ja se on hieno asia, koska ensi lukuvuonna 11-12 opintoja ei juuri kerry. Ainoastaan pedagogiset opinnot saan toivon mukaan tehtyä. Ja viimeisenä vuonna uskon saavani opinnot hyvin tehtyä vaikka vauva olisikin, koska viikkotunteja ei kerry paljoakaan. Jos pahoinvointi pysyy kurissa, en puhu raskaudesta ennen kesälomien alkua. Tämän viikon jälkeen ei ole kuin kolme viikkoa koulua enää jäljellä. Syksyllä palaan kouluun kunnon kuulan kanssa, toivon mukaan :) <3 Täytyypä raportoida neuvolakäynnistä huomisen jälkeen.

Oireet: Huono olo, kahvi yök, kova väsymys, turvotus

 

ti 26.4.2011 (rv 8+3) (huom. viikot)

No niin, eka neuvola käyty miehen kanssa ja oli ihan positiivinen kokemus. Peruskysymyksiä, tosin ei meillä mennyt tuntiakaan siellä. Parasta oli, kun päästiin yllättäen heti ultraan, jossa vatsan päältä katsottiin ja nähtiin meidän papu! <3 Oli se uskomatonta, siellä todellakin kasvaa jotain ;D Ultra oli meille yllätys, kone sattui olemaan vapaana niin saimme tällaisen extralahjan ja kuvankin muistoksi :) Paino 70,2kg, hemoglobiini 132 ja verenpaineet jotain 80/140.. taivaissa aina ku mitataan. Niin, ja siis ultran mukaan papu onkin vähän pienempi, eli 5 päivää nuorempi kuin luultiin. Eihän kiertoni nyt ihan säännöllinen koko aikaa ole ollut, ja söin tärppikierron alussa antibioottikuurin VTI:n joten sekin on saattanut viivästyttää ovulaatiota. Pääasia että papun sydämen lyönnit näkyi ja papu itsekin :) oli se huimaa. Miestä nauratti jälkeenpäin oma hämmästyksensä, kun hänelle oli sanottu ultrattaessa että "isä saa tulla tähän viereen että näkee" :) Hän oli että mikä isä? Asia ei vielä siinä vaiheessa ollut niin konkreettinen, mutta sielläpä se papu köllötti ja me kumpikin se nähtiin. Seuraavaksi on neuvolalääkäri 12.5. Pidä papu kiinni! <3

Oireet: Aamuisin huono olo jos ei heti saa syötävää, ja jos verensokeri päivällä laskee. Kahvi yök. Turvotus!! Väsymys

 

la 30.4.2011 (rv 9+0)

Näin päästiin alkamaan 10. raskausviikko. Oon joutunut juoda kahvia parissa paikassa eilen ja tänään, kun en vaan keksiny syytä miten selittäisin etten ilkeä juoda sitä nyt :D kaikki tietää että mä oon kunnon kahvisieppo, joten siks on ollu hieman hankalaa. Ei siinä muuten, mutta kun pienestäkin määrästä kahvia tulee jo niin ällö olo. Saatiin muuten eilen aika niskapoimu-ultraan, se on 12.5 eli samana päivänä kuin neuvolalääkärin vastaanotto. Alle kaksi viikkoa ja sitten päästään kurkkaamaan pavun vointia, toivottavasti kaikki on hyvin! <3 papulle tsemppiä. Mies eilen saunassa sanoi nimitoivomuksen, mikäli tulokas on poika :) eräs suvun nimi, joka on ollut hänen papallaan. Erittäin kaunis, minusta sopisi  jopa etunimeksi, vaikka mies ehdotti että se olisi toinen nimi. Katsotaan tilannetta sitten lähemmin.

Oireet: Turvotus, nälkä, huono olo välillä, pissattaa usein.

 

ma 2.5.2011 (rv 9+2)

Yök! Se on päivän sana. Aamu meni ihan hyvin, ja edelleenkään en siis ole oksentanut, mutta iltapäivän mittaan kuvottava olo ja ajoittainen yökkiminen alko kehystää tätä päivää. Aamulenkillä yökkäsin "pohjia myöten" kun muistelin miehen tehneen eilen tomaattikeittoa, ja toisen kerran kun näin tiellä linnunpaskaa :D Oijoi.. sisulla oon saanu pysymään tavaran sisällä. Mä inhoan oksentamista yli kaiken, joten siks ehkä tää vielä on toiminu. Eihän se sit enää toimi ku luoja päättää että ny on tämän tytön aika halata pönttöä. SItä odotellessa.. No siis, olen nukkunut päivällä ainakin pari tuntia, kun huono olo ei mennyt millään ohi ja väsyttää ihan p*rkeleesti. Sinänsä täytyy nyt uskoa kroppaa että siellä jotain tapahtuu, kun yleensä en saa nukuttua päikkäreitä ellen oo sairas tai jos en oo nukkunu koko yönä. Mietin tässä juuri kauppalistan ääressä että mitä ihmettä sitä kaupasta hakis jotta sais syötyä. Eniten tällä hetkellä tekee mieli keitettyjä perunoita ja kasviksia. Eilen oli myös pakko saada vaaleaa moniviljaleipää ja kinkkua päälle <3 leipää olen nyt pystynytkin syömään aika hyvin.

Oireet: Iltaturvotus, nälkä koko ajan, huono olo!, pissattaa, NÄLKÄ

 

to 5.5.2011 (rv 9+5)

Oon joutunut jo pari kertaa kääntyä ruokalassa takas kun en ookkaan pystynyt syödä niitä ruokia/sielä haisee pahalle. Ja kummallaki kerralla ruuissa on ollu vahvasti valkosipulia. Se aiheuttaa kyllä nyt ihan oikeasti todella suurta inhoa. Tänään oli yks niistä päivistä kun jouduin kaupan kautta mennä kotia syömään. Ei vaan pysty. Kiva yrittää selitellä kavereille että miks kävin vaan kääntymässä, varsinki ku kaikki tietää että mä en oo yhtään nirso ruuan suhteen. No, kyllä mä kohta saan varmasti asian heille selittää. Niin ja aamulla ku piti ottaa kotona kusinäyte ja viedä labraan, niin se ylimääräsen kusen kaataminen pönttöön meinas olla viiminen tikki! Hyi helevetti sitä yökkäilyä sen jälkeen, oikein kipiää teki ja maha käänty ylösalasin, mutta pinnistämällä sain pidettyä ykät sisällä :( On tää eri touhua! Ainaki pitäs olla selvää että pavulla on kaikki hyvin ku yrittää saada mun mahan sekasin! :) Oon nyt laittanu nuo rv:t neuvolan ultran mukaan, kuukautisten mukaanhan pitäs olla 10+2, mutta viikon päästä tämäki asia selviää ku on se np-ultra. Se on varattu näköjään kuukautisten mukaan ja on siis rv 11+2 (kautisten mukaan), mutta kun mun kautiset on ollu vähä epäsäännölliset niin se voi kyllä heittääkki ihan hyvin. Torstaina se selviää. Vähän jännittää, tehdäänkö ultra sisä- vai ulkokautta, mutta eiköhän se neukkulääkäri jo kopeloi mua ennen ultraa (1. neukkulääkäri siis samana päivänä ennen ultraa).

Oireet: Nälkä, nälän tultua pahan olon aaltoja, pissattaa, huimaa

 

ma 9.5.2011 (rv 10+2)

Näin sitä alkoi 11. raskausviikko ja sen myötä tuntuu myös oireet vähenneen. Toivottavasti papu voi silti hyvin! Pahaa oloa on edelleen samoista syistä kuin aiemmin, mutta huomasin just että tissit ei oo ollu nyt vähään aikaan kipiät. Yhteen väliinhän en tahtonu pystyä olemaan yhtään ilman liivejä ku sattu aivan sairaasti, mutta nyt nukuin yölläkin mahallaan eikä sattunut. Se on kivaa, kun meikäläinenki omistaa aika ison etuvarustuksen niin se on mukavampi ku ei oo kipiä. Tällä viikolla on siis np-ultra ja sen jälkeen alamme kertoa uutista lähipiiriin mikäli kaikki on hyvin ja papu on kunnossa :) Minua ei jännitä oikeasti muiden kuin isän reaktio, vaikka uskon hänen olevan mukana tässä asiassa. Äitini ei lapsenlapsiaan ehtinyt nähdä, joten uskon että isä ymmärtää arvonsa. Anopin reaktio voi olla ihan mitä vain.. mutta se ei haittaa. Hän sanoi mm. kerran että tuskimpa hän saa koskaan lapsenlapsia.. ;D ja se ei ollu vitsi. Ainoan siskoni reaktio merkitsee mulle ehkä eniten, hän on niin tärkeä mulle ja hyvä ystäväni. Haluan hänestä ehdottomasti myös kummitädin kun sinne asti päästään. Mietinkin juuri että olisi mahtavaa yllättää hänet vaikka t-paidalla jossa lukisi että "minusta tulee kummitäti", mutta sellaisen tilaamiseen ei taida olla aikaa. Paljastamme asian siis jotenkin muuten :D Jotain jännittävää sen pitää olla.

Oireet: Nälän tultua huono olo, huimaus, repäisykivut nivusissa ja alamahalla. Lasagnekastike YÖK!

 

ke 11.5.2011 (rv 10+4)

Huomenna olis eka virallinen ultratutkimus äitiyspoliklinikalla! Meinaa vähän jännittää! Niskapoimu-ultra siis on kyseessä. Huomenna on myös ensimmäinen neuvolalääkäri, joka siis tehnee sisätutkimuksen ja mittaa nämä normijutut kuten verenpaineen ja painon ym. Tänään myöskin se pitkään jatkunu pahoinvointi sai kliimaksin, kun oksensin aamupalan pois ja kaiken muunki mitä mahani piti sisällään. Hyi helevetti! Pitkään mä oonki saanu sinniteltyä, mä nimittäin inhoan oksentamista niin paljon että mieluummin vaikka seison päällä ku oksennan. No, eipä se varmaan oikein kenenkään mielestä oo mukavaa touhua. Armoton pääkipu on myös ollu tänään seurana, oikeastaan se alko jo eilen pikkuhiljaa. En tiedä, tekeekö hormoonit siellä hommiaan. Ja taas minulle tarjottiin töitä syksyksi, sijaisuus olisi ollut jälleen kyseessä kun opettaja jää äitiyslomalle, mutta enpä voinut vielä sanoa että sori, en voi työtä ottaa koska MINÄKIN jään hänen jälkeensä äitiyslomalle :DD Huomisen jälkeen on helpompaa kun pystyy heti täräyttää mikä on meininki. (Mikäli kaikki on ultrassa hyvin!) No joo, eipä muuta tänään. Huonolla rualla ollu mutta eipä paljo kupuunsa tohi ruokaa lykätä ku näköjään pakkaa kiipeemään ylöspäin.

Oireet: Nännit herkät, oksentaminen, pääkipu, mahakipuilu

 

pe 13.5.2011 (rv 11+1) (huom viikot!)

Eilen oli se suuri päivä, kun oli ensin neukkulääkärin tarkistus, ja sitten vielä kauan odotettu NP-ultra äitiyspolilla! Neuvolassa asiat oli ok, eikä sisätutkimus sattunut vaikka lääkärin pitikin painella kovasti saadakseen mitat kohdusta. Dopplerilla ei vielä saatu sykkeitä kuulumaan, mutta ultrasi se lääkärikin ja siellä näkyi papu ja syke ja hän hypähtikin! :) Saman tien mies tuli sitten hakemaan minut ja lähdimme ä-polille. Siellä tuttu kotikunnastamme ultrasi minut ja näimme taas pavun! Se oli jo kovasti ihmisen näköinen, kädet oli pystyssä ja jalat myös ylöspäin:) kovasti ei jaksanut hypähtää, mutta kyllä hän kerran pompahti kun ultraaja vähän tökkäsi mahaa :) Niskaturvotus oli 1,1mm ja kaikki näytti olevan ok. Se oli hieno tunne! Kävimme myös veriseulassa. Olin pyytänyt omaopeni, jota myös sijaistan, meille kahville ja kerroin hänelle uutiset :) Häntä meinasi vähän naurattaa että ensin hän on äitiyslomalla ja sitten kun hän sai lapsensa ulos mahasta niin minä aloin odottaa :) Illalla kävimme myös ystäväpariskunnan luona ja se tilanne olikin erityisen mieleenpainuva! Tarkoitus oli näyttää heille ultrakuvat, kun heillä on nyt ollut surua perhepiirissä ja huonoja uutisia tarpeeksi. Ajattelimme, että välillä vähän iloisempiakin uutisia tulisi. No, heillä ei siis ollut harmainta aavistustakaan niinkuin ei kellään muullakaan, että edes haaveilemme vauvasta, niin tämä emäntä toteaa että "näin pari yötä sitten unta että se on sitte poika". Ihan tuosta vaan! Me häkellyttiin miehen kans niin kovasti ettei voitu ko nauraa ja kaivaa kuvat ja sanoa että sattupas se uni hauskasti, kun meillä olis tämmösiä kuvia teille katsottavaksi! Ja lyötiin ultrakuvat käteen:D tilanne oli niin eriskummallisen mahtava, että muistan sen aina! Siitähän ei ole tietoa tietenkään vielä, että tuleeko tyttö vai poika, ja mielellään haluaisimme sen selviävän vasta synnytyksessä. Katsotaan sitten, miten hyvin uni piti paikkaansa! Tämä ystäväni näkee tällaisia "unia" aina välillä ja usein ne ovat pitäneet paikkansa. Elämä on ihmeellistä.. :)

Oireet: Oksetus, turvotus, finninaama

 

ma 16.5.2011 (rv 11+4)

Näin sitä ollan tultu jo 12. raskausviikolle! Ihanaa, että tänne asti ollaan jo päästy! Eilen oli suuri päivä, kun kerroimme tästä suuresta ja ihanasta uutisesta minun isälle ja ainoalle siskolleni! Odottelimme iltaan, kun isä oli vielä riiausreissulla toisella paikkakunnalla :) Heillä ei siis ollu mitään aavistusta että tällaista on edes ajateltu, saati sitten että vauvaa pukkais jo tän vuoden lopulla! Sisko ihmetteli että miks me isää ootetaan, mitä asiaa teillä oikein on :D Hän sitte soitti isälle että lähe nyt tulemaan, nämä täällä oottaa sua. No, isä tuli, ja oli huolestuneen olonen, myöhemmin selvis että hän oli kerenny matkan aikana ajatella jo vaikka mitä kauhuskenaarioita kun ei sanottu miks ootetaan. Että häitä ei tule, se on ohi nyt, tai että on rahaongelmia tai jotain vakavaa. No, kun isä ja sisko istuivat sohvalla, niin me annettiin kummallekin käteen pari ultrakuvaa ja sanottiin että meillä olis teille vähä kuvia. Sisko tajus heti ja ilme oli niin näkemisen arvoinen! Silmät laajeni lautasen kokoseks ja kuulu vaan että "mää arvasin" :D isä kahto kuvia hetken ja sano sitte että "jaa nämä on mahasta" :D Ja sitte tuli naurua ja pohdintaa, tuleeko lapsesta kalju koska isoisä on :D kysymyksiä kuinka pitkällä ollaan ja miten koulu. Kaikki kuitenkin meni tosi hienosti, vaikka jännitin aivan sairaasti. Isän reaktio pelotti eniten, mutta onneksi hän reagoi todella hienosti. Muisteli kieltoja joita ennen raskaana oleville oli sanottu, kysyi pitävätkö vielä paikkaansa. Huomenna aiheutamme miehen mummulle slaagin kun hänellä on 79-v. synttärit :) laitamme korttiin ultrakuvan ja tekstin "hyvää syntymäpäivää isomummulle" t. Noppa & mies sekä papu 12 vko. Tiedän että hän liikuttuu varmasti aivan älyttömästi, mieheni on hänelle kovin tärkeä. Keskiviikkona miehen isälle on tarkoitus kertoa.

Oireet: Pari kertaa oksennettu tähän mennessä, aamusin etova olo. Tomaattikeiton haju YÖK, samoin jauhelihamauste. Kahvi yök.

 

Ke 18.5.2011 (rv 11+6)

En oikein tiedä, pitkäiskö nuo viikot laskea kautisista vai viimeisimmästä ultrasta, kun heittoa on vaan pari päivää. Ehkä voisin alkaa laskea ihan kautisten mukaan, kun papu kerran niin lähellä sitä aikaa kokonsa puolesta on. Menköön tämä vielä ultran mukaan :) 12. rv on siis lopuillaan, ja huomenna pääsemme "riskirajan" paremmalle puolelle, ja myös toiselle kolmannekselle! :) Eilen kerroimme uutisen miehen mummulle hänen syntymäpäivänsä kunniaksi, ja samalla tiedon sai miehen äiti ja miehen kumpikin eno. Anopin reaktio oli seuraava: Ei onnitteluja, ei kysymyksiä, ei SANAAKAAN koko aikana. Syy oli seuraava: hänelle ei kerrottu erikseen/hän tuntee nyt itsensä vanhaksi. Anoppi on siis 51v ja alkoholisti, sekä vasta rakastunut. Ihmekös tuo että itsetunto koetuksella kun mummuks aletaan haukkua.. No, hänen toimintansa oli tällaista ja illalla hän jo soitteli ja oli hiukan jo tottunut ajatukseen että voi olla mummu tuonkin ikäisenä. Onneksi, koska pisti miehen vuoksi vihaks että ensimmäinen lapsenlaps hänelle tulossa ja ei edes poikaansa onnitellu. Tänään on vuorossa miehen isä, illalla mennään kylään ja paljastetaan tulevalle papalle uutiset :) Uskon että hänen reaktionsa on pelkästään positiivinen.

Oireet: Pissattaa, nännit kipeet ja herkät, etova olo varsinkin verensokerin laskiessa, jotkut hajut epämiellyttäviä.