Hei vain.

Pikkuhiljaa on taas päästy viikon tauon jälkeen kuntoilun makuun. Tänä aamuna painokin näytti jo sitä mitä pitäisikin, eli 69,3kg. Ilmeisesti matkan aikana syödyt ruuat keräs nestettä melkosesti, ja kun unohdin sen veden juomisenki matkan ajaks. no mutta ei muistella vanhoja ku asiat on kerran hyvin. :)

Muuten on vähän alakuloinen olo. Yhden perheenjäsenen asiat tuntuu olevan huonosti ja on vaikea ottaa asia puheeksi niin ettei sais toista vetäytyyn kuoreensa vain pahemmin. Itse olen sitä tyyppiä että selvitän elämäni ongelmat puhumalla niistä luotettavien ystävien kanssa. Kaikkihan ei näin toimi, mutta olis ihanaa tietää, mihin sellaset ihmiset vois purkaa pahan olonsa jolleivät halua puhua. Että löytys joku hyvä vaihtoehto puhumiselle. Elämä on koetellu meijän perhettä välillä aika raa'alla kädellä, eikä vastoinkäymisistä näytä tulevan loppua vieläkään (eihän niistä koskaan tuu, se kuuluu elämään, mutta välillä ois kiva olla suvantovaihettaki..).

Tahtoisin äkkiä valmistua. Tykkään koulustani, mutta ootan aikaa ku saan paperit ja pääsen töihin. On tässä sen verran jo tullu opiskeltua putkeen että jokin tauko olis paikallaan :D tulevaisuudessa aion näillä näkymin opiskella lisää, onneksi alallani on hyvät mahdollisuudet edetä vähän mihin suuntaan tahansa. Mutta ensin olis vielä 2,5 vuotta koulua jäljellä. Eihän se enää paljon ole, kun viimeinen vuosi menee oikeastaan opinnäytteen tekoon. Yritän olla oikein ahkera että saan tehtyä paljon kursseja ja valmistun ajallani. Kaikista eniten odotan sitä, että vihdoinkin pääsen opiskelijan heikoista tuloista eroon! Elämä ei ole mitenkään helppoa kitkutella yhen ihmisen pienellä palkalla, meikäläisen tulot kun on mitä omistusasunnossa asuvalla, avoliitossa olevalla voi vain olla. Eli TODELLA vähän. Kuinka ollakkaan, mieheni tulot ovat kuitenkin sen verran SUURET etten saa mitään tukia mistään, opintuen lisäksi. Ollaanhan me pärjätty, kun laskee kaiken pennintarkasti, ei ostele MITÄÄN ylimääräistä, karsii siitä vähästäki vielä pikkusen ja laittaa ylähuulta leivänpäälle. No, kyllä meillä nyt sentään margariiniin on ollut varaa mutta en paljoa liioittele. Kylläpä sen varmasti jokainen opiskelija tietää mitä se on.

Kylläpäs nyt tuli paljon asiaa. Mukavaa kun on tällainen paikka missä voi vähän vuodattaa, anonyymisti:) Ja mukavaa on myös nähdä, että on muitakin jotka kamppailevat omien ongelmiensa kanssa ja että heiltä voi saada myös palautetta kirjoituksista.

Oikein mukavaa lähestyvää viikonloppua teille kaikille, kaikesta huolimatta!