Tervehys!

Olo tuntuu p*skalta, kuumetta ei oo mutta muuten on vetämätön olo heti niin viimisen päälle. No, tänään piän siis reilusti vapaata kaikesta urheilusta, paitsi että oon kyllä reenannu persuslihaksia erittäin tunnollisesti television parisa! ;D No niin, mutta sitten taas vähä hääasioita, keksittiin tänään, mistä saahan ruuat häihin. Kyseinen pitopalvelu on aika uusi, mutta jo hyväks havaittu, tuttujen ihmisten omistama yritys. Ollahan pari kertaa päästy maisteleen heidän tekemiä herkkuja ja ollaan tykätty todella! Jos me ollaanki mietitty, mikä olis häisä tärkeää miekkoseni mielestä, ja sitte taas mun mielestä, niin kyllä se hyvä ruoka taitaa nousta kummanki listalla lähelle ykkössijaa. Niinhän sitä sanotaanki, että hyvästä ruuasta juhlat muistetaan. Ollaan me tosin semmosia herkkusuitaki, että olis se ruoka varmasti tärkiää joka tapauksesa :D

Yks asia mikä häiden suhteen on mietityttäny kovasti, on vieraiden määrä. Tai siis se on päätetty kauan sitte, että pienet häät halutaan, n. 40 vierasta kutsutaan. Mutta se, miten ihmiset (joita ei kutsuta) suhtautuu tähän. Mutta ollaan päätetty että jos nurinoita ilmenee, saapi osallistua kustannuksiin niin johan sopii kutsua lisää vieraita. Budjetti on rajallinen, enkä välttämättä käsitä muutenkaan semmosia juhlia, misä on noin 30 serkkua joita oot hädin tuskin ikään nähäny. Me halutaan paikalle vain kaikista lähimmät ihmiset, eli perhe, kummit ja kummilapset perheineen.

Tuntuu jotenki ihmeelliseltä kahtoa nuita teeveen häähullu - ohjelmia ym. En kyllä käsitä miten jotku voi hankkia itelleen niin järkyttävän ressin ja paniikin. Ihtekki haluan, että hääpäivä olis ihana, mutta kyllä nyt joku realistisuus pitäs pitää messisä koko ajan. Ihte oon tottunu siihen, että aina joku asia menee pieleen (pessimisti ei pety), joten varaudun siihen eikä se maata kaaja. Lähinnä ihmettelen näitä "et-saa-tulla-häihini-koska-hiuksesi-ovat-väärän-väriset" ja "laihduta-tai-en-nai-sinua" -ihmisiä. Että rakkauen juhlasta olis kysymys? Ei siltä vaikuta, mutta hauskaa kahtottavaahan se on :)

Odotan kisun saapumista kovasti :) Vielä saattaa mennä kuukausi, jotta kisu on sen 12-viikkoa vanha ja valmis luovutettavaks. Vähä jänskättää että miten elämä alkaa sujua ja toivon ettei miekkosen allergia äitys kovin siitä. Oon jo valmistellu kämppää, esim. ostanu irtopäällisen sohvaan (materiaali ku on varsinainen karvasieppo) ja väkertäny muutaki mahollista. Raapimapuu me tehään ite, ja osat onki valmiina, tosin irrallaan vielä:) Taidanki tästä alkaa päällystää yhtä putkia sisalköydellä, palaan asiaan taas :)