Aurinkoista päivää!

Juhannushan se on jo ovella! Enää se ei vain tunnu samalta kuin lapsena. Mietin juuri itsekseni, että mikä lapsuudessani sai juhannuksen tuntumaan juhannukselta. No, ainakin juhannussauna, ja -koivut oven pielessä. Saunaan tehtiin koivusta vihdat. Äiti leipoi usein tuoretta pullaa ja limsaa ostettiin juhannusillan autoajelua varten.

Nykyään vietän juhannusta rakkaan kihlattuni kanssa. Tänä vuonna suunnitelmissa on vuokramökillä yöpymistä kahdestaan luonnonkauniissa maisemissa eräässä matkailukeskuksessa. Juhannuspäivänä vierailemme anoppilassa. Mutta koska kaipaan edelleen jotain lapsuuteni juhannuksista, päätin tehdä asialle jotain.

Löysin netistä aivan mahtavan korvapuustiohjeen ja päätin, että vaikka minulla leipojana onkin peukalo keskellä kämmentä niin leipaisen illemmalla juhannuksen kunniaksi korvapuusteja! Leivon aika harvoin, syynä se että olen laiska mutta myös se, että mieheni ei juuri välitä makeista leivonnaisista ja jos leivon niin JOUDUN syödä kaikki itse (mikä taas olisi todella huono juttu tällaiselle noolille joka söisi makeaa mahan täydeltä melkein milloin vain). Joten tämä on todella harvinainen hetki ja jos puustit onnistuu niin laitan niistä kuvaa tänne :D

Se korvapuustiohje löytyypi täältä:

En sinänsä ole mikään kodin hengetär, se ei vain luonnistu minulta. Ehkäpä vanhempana.. ;) Olen kodin hengetär omalla tyylilläni ja siihen tyyliin kuuluu suurpiirteinen siivous silloin tällöin ja leipominen tosi harvoin eli en varmaan mikään ihanne-emäntä ole mutta kaipa se ukkokultani minut tämmöisenä hyväksyy kun ei ole viereltä lähtenyt neljän vuoden aikana <3

Mutta nyt minä lähden tutkimaan blogeja, täällä on paljon hauskaa luettavaa ja kanssaihmisten kanssa on niin mukavaa vaihtaa ajatuksia. Hyvää jussia ihan kaikille, ellei palata täällä asiaan!!