Helou vaan taas täältä lumimyräkän keskeltä! Tuli heti inspis kirjottaa taas jotain, kun olin saanut kommenttiakin :) En oo sitä erikseen hoksannu varmaan mainita tuossa kirjottajasta kertovassa laatikossa, mutta jos joku lukee tän niin kommentit tai tervehykset on enempi ku tervetulleita! Puumerkki käynnistä on kiva ilo päivään! :)

Tuli viimeviikosta aika paska viikko, olin tosiaan kaks viikkoa influenssasa ja sain riemukseni siihen päälle kusitulehuksen ym ihania tulehduksia, joten en ollu koulusa pariin viikkoon. Ilmotin poissaoloistani jokaiselle opelle, jonka tunnilta olin pois, joka kerta. Oon siitä hirmu tarkka, että ilman selvitystä en jätä menemättä. No, siitä huolimatta mun uusi pääaineope oli keksiny, että oon pois jostain muusta syystä (lue: siks etten tykkää hänestä, vaikka ei ole totta) ja oli sitte hälyttäny koko koulun mun luokkakavereita myöten selvittään missä mä oon. Siis tä? Mä oon ilmottanu, mutta hänestä itestään ei sen sijaan kuulunu noina kahtena viikkona YHTÄÄN MITÄÄN. Siis hän ei voinu koskaan ees kuitata niitä mun poissaoloviestejä. Ja mua v*tuttaa ettei se voinu kysyä multa suoraan asiasta ku se häntä kerran vaivas, vaan piti koulukaveri asettaa ikävään tilanteeseen ja sen lisäks usuttaa tutor-opeki vielä niskaan. He ajattelivat että "onko sinulla jokin ongelma" kun ei ole näkyny. SIIS WTF??!! Joo, kyllä. On minulla ongelma. Olen laulaja, mutta flunssan takia ei tule ääntä YHTÄÄN. Menenkö silloin laulutunnille? No, varmaan olis pitäny kuumeisena ja räkäsenä ja äänettömänä mennä. Ens kerralla meen sairastuttaan kaikki. Jotta minulla ei olisi "ongelma". Huoh..

Selvitin asian kuitenki, ja huomena nään sen pääaineopen ton tauon jälkeen ekaa kertaa. Täytyy selvittää vielä ettei jää mitää hampaan koloon.

No mutta, josko tästä vuodatuksesta olis nyt päässy yli ja siirtys seuraavaan :D kiirettä ja ressiä kuuluu mun elämääni nyt muuten, viimeks eilen töiden jälkeen räjähdin sitten - missä muuallakaan kuin - kotona miehelleni. Se oli sekoittanu mun koulupaperit vaikka just ennen töihin lähtöä kielsin koskemasta niihin. Se etti jotain tavaraa, joka ei mun mielestä kuuna päivänä vois olla sielä koulupaperilaatikossa, mut miesten logiikka.. No, ei se mun maailma siihen oikeesti olis kaatunu, mutta rankan työpäivän jälkeen, kun työpaikalla aika loppuu ja iso projekti pitäs olla esityskunnossa, kaikki vaan räjähti. Miehen silmille. Pahotin mieleni ku hän ei noteerannu mun väsymystä ja ressiä mitenkään, ja sitte vielä ne paperit, kaikki sikin sokin ku just olin ne järjestäny. Mutta onneks ei riidelty kovin kauaa, sain vääntää sitte rautalangasta mistä tää purkautuminen johtu. Voi voi, miksei miehet voi olla ajatustenlukijoita??! :D

Tänään oon ollu jo koulussa, vielä pitäis tehä kotona muutama koulujuttu, siivota, ja sitte 16.30-17.45 kouluun, ja 19 konserttiin mahdollisesti. Jos jaksaa. Ei jaksa. :D Ehkä.. katotaan sitte lähempänä. Pitäis yks iso koulutehtävä tehä torstaiks, ja en osaa yhtään. Voi voi.. Katsotaan mitä tapahtuu.

Häihin 96 yötä, polttarit on suunnitteilla. Meille tulee yhteiset, paitsi että mies ei tiedä että mä järkkään ne sille yhden kaveripariskunnan kans. Siitä tulee jotain mahtavaa :D Mutta ei tänään muuta, siivota pitäs. Miten sais itteään niskasta kii? Varmaan niin että ottaa sen imurin nyt vaan kauniiseen käteen ja alakaa hommiin! :)